Sommar

Kahden tyttären äitinä tulee usein pohdittua millainen naisen malli heille muodostuu. Tämän päivän maailma on kovin erilainen, mitä se oli silloin kun itse oli heidän ikäinen. Omassa nuoruudessa lehdet ja televisio olivat todellisen elämän lisäksi kanavat joiden kautta sai seurata maailman menoa ja muodostaa kuvaa naisen mallista. Tänä päivänä joukkoon on tullut myös internetin ihmeellinen maailma, joka tarjoaa lapsille paljon kuvamateriaalia. Vaikka itse olenkin kovin tarkka (tiukkis) äiti lasten puhelimen ja internetin käytön suhteen, mutta siitäkin huolimatta heille tulee katseltavaksi paljon kuvia joissa riittää pureskeltavaa. Tämä tulee ilmi heidän puheissaan joissa vilahtelee tekoripset, rakennekynnet, duckface ja monia muita tähän päivään liittyviä villityksiä. Kaiken tämän edessä varmasti miettii mikä on “normaalia” ja riitänkö aitona itsenä.

Vaikka äidin huoli kulkee läpi elämän niin toisaalta haluan uskoa, että aitous on heille tärkeä asia. Heille niinkuin itsellenikin esikuvina ovat toimineet mm. naisurheilijat sekä Marimekko. Tytärten suosioon ovat nousseet samaiset urheilijanaiset, joita itsekin arvostan ja erityisesti heidän oman lajinsa edustajat Kaisa ja Mari. Marimekko taas on tullut kauttani jo äidin maidossa ja nykyään he tykkäävät itse seurata Marimekon tarinaa. Erityisesti nuorempi tytär on seurannut Marimekon muotinäytöksiä ja Pariisin muotiviikoille osallistumista. Taisinpa joskus mainita tyttärelle Marimekon osallistumisesta Pariisin muotiviikoille. Tähän tytär tokaisi, että “olihan ne jo viimeksi siellä” ja kertoi katsoneensa mallien meikkaamista muotinäytöksiä varten. Keskustelimme mallien luonnolisesta meikistä, joka on minun mieleeni. Itse en ole koskaan tykännyt meikkaamisesta, mutta tuntuu kivalta seurata lasta, joka on valtavan kiinnosunut muodista, meikkaamisesta ja on tarkka tyylistään. Asu kokonaisuudet mietitään hyvin pieniä yksityiskohtia myöten ja välillä on kyselty lupaa sipaista kirkkaan punaista huulipunaa loppusilausta varten. Mieheni kanssa saamme tyttäreltä vinkkejä pukeutumiseen, mutta onneksi ihailua syntyy myös toisinpäin sillä tytär on ilmoittanut perivänsä joitakin minun vaatteita.

“Jokaisen tulisi olla oma itsensä, elää omaa elämäänsä eikä esittää mitään roolia muita varten”.

Tänään olisi ollut Helsingissä Espan puistossa Marimekon muotinäytös johon olisi ollut kiva viedä tyttäret, kun sielläpäin olimme. Viikon reissun jälkeen kotiin pääseminen tuntui kuitenkin tärkeämmältä asialta ja muotinäytöksen kuvia katselimme some- kanavista. Ehkäpä muotinäytös kuvista saamme uutta inspistä myös ompeluun josta tyttäret ovat nyt kovasti innostuneet. Ompeluinnostus lähti Marimekon kankaista joiden värit kiehtovat lapsia ja toinen syy lienee se ettei Marimekolta löydy heidän ikäisilleen vaatteita. Kuvissa näkyvät haalarit ompelimme Sommar- kankaasta tyttöjen toiveen mukaisesti. He piirsivät kuvan haalarista jollaisen he olivat nähneet Milla Alftanin päällä. Piirroksen perusteella leikkasin heille kankaat, neuvoin ompelussa ja vaikeimmat kohdat kuten laskokset ompelin itse.

Kylmän kevään vuoksi haalarit pääsivät käyttöön vasta Kroatian reissulla, jossa on myös nämä kuvat otettu. Tykkään kovasti luonnossa kuvaamisesta ja siellä myös Marimekon vaatteet tulevat kauniisti esille. Kannattaa muuten kurkata Anne blogista, miten hienosti Marimekon kesän uutuudet istuvat Suomen luontoon. Kauniita vaatteita jälleen kerran ja niin on myös kodintuotteetkin joita itse meinaan ostaa eräälle kevään ylioppilaalle. Ilokseni aamulla sähköpostiini kolahti kirje jossa mainostettiin viikonlopun ajan kestävästä (-15%) alennuksesta, joka koskee Marimekon myymälöitä ja verkkokauppaa.