Hei hei mökki

Eilen aamulla mökillä puhalsi kevyt tuuli joka liplatti aaltoja rantahiekkaa vasten. Tuulessa oli aistittavissa ripaus syksyä ja ehkä myöskin haikeutta. Kesä jatkuu mutta meidän oli aika hyvästellä mökki ja siirtyä kotiin. Kolme kuukautta kesästä olimme mökillä ja osan ajasta käytimme lapsia sieltä käsin koulussa. Nyt oli kuitenkin aika aloittaa arki kotosalla. 

Nämä kolme kuukautta olemme nauttineet kesästä täysillä. Aurinkoisilla ilmoilla ollaan käyty ongella ja saaressa retkellä. Ukkosella ihasteltu luonnon voimia ja sateilla katseltu veden pintaan tippuvia pisaroita. 

Luonto on antanut paljon piristystä myös keittiöön. Kasvimaalta on saanut yrttejä mausteeksi, metsästä marjoja ja järvestä kalaa. Usein aamut alkoikin kalastuksella ja täkysiimasta tulleet kalat päätyi lounaaksi. Heinäkuussa alkoi lasten odottama ravustuskausi ja tästä onkin syntynyt perheen yhteinen harrastus. Iltaisin syöttöjen laiton jälkeen oli mahtava palata vesitse mökille auringonlaskiessa ja valaistessa järvenpinnan. Mökille tultua tuli usein syötyä marjamaitoa ja muita herkkuja iltapalaksi.

Mahtavista mökkisäistä ja aktiviteeteistä on päässyt nauttimaan myös ystävät ja lasten kaverit. Vierailut ovat tuoneet eloa arkeemme ja uskon että muutkin ovat viihtyneet luonnon helmassa kanssamme. 

Loppukesän helteet oli lapsille mieluisat, päivät sujui lähestulkoon vedessä. Paljon uimista ja rantaleikkejä keskenään sekä kavereiden kanssa. Viimeisten mökkiviikkojen paras asia taisi olla kanootti. Kanootti oli lapsilla todella mieluinen ja luulempa että osa syynä oli sen historia. Heidän isukki on ostanut sen ensimmäisillä kesätyörahoillaan. 

Yhtenä päivänä laitoin siskolleni kuvaviestin kun lapset meloi ja vetivät uimaleluja kanootilla perässään. Viestiin sain vastaukseksi “onnelliset lapset”.. sitä he ovat. 

Uskompa että olemme kaikki onnellisia kun saamme elää kesät järvenrannalla. Mahtava mökkikesä on takanapäin ja nyt taas arki tuntuu hyvältä.